Syyskalastuskausi on nyt!

Syksyllä kalat aktivoituvat ja alkavat tankata ravintoa pitkää talvikautta varten. Ahvenet parveutuvat, kuhat keräävät vararavintoa ja hauet ovat nälkäisiä. Nyt ahti suo antejaan! Tekniikasta on kalastajille paljon hyötyä ja iloa. Kärkkäisen valikoimista löydät syyskalastukseen veneet ja välineet sekä uusimman kaikuluotaintekniikan. Kalan käsittelyyn, säilytykseen, grillaukseen, savustamiseen, paistamiseen ja höyryttämiseen saat myös kättä pidempää Kärkkäiseltä. Kalastajat Kärkkäinen pukee pipopäästä ja sormet auki -hansikkaista kumisaappaan kärkeen, ja nostaa repun selkään termoskannuineen.

Vedet viilenevät, kalat liikkuvat aktiivisesti ja parveutuvat. Parhaat syyskalastusajat alkavat, kun vedet ovat noin 13-asteisia. Syyskalastussesonki kestää lokakuun lopulle, ennen kuin vesien lämpötila painuu alle viiden asteen. Sitten kun veden lämpötila menee alle viiden asteen, kalat alkavat laiskistua. Mutta juuri nyt on paras aika syyskalastukselle: kalat liikkuvat aktiivisesti ja ne parveutuvat. Päivä on vielä sen verran pitkä, että myös kalojen syöntiaika on mukavan pituinen; marras-joulukuussa kalojen syönti-ikkuna on hyvin lyhyt.

Parhaita syyskalastuksen kalavesiä ovat kirkasvetiset vedet, erityisesti merialueet, mutta myös kirkasvetiset järvet. Tummissa vesissä, kun syksyllä päivä on lyhyt ja vesi viileää, kalat passivoituvat.

Merivesissä kalojen aktiivisuutta lisää sekin, että kaikkien kalojen tapaan silakka ja muut pikkukalat aktivoivat ja liikkuvat syksyllä ahkerasti, ja petokalat seuraavat ravintonsa perässä.

Syyskalastuksen tärkeimmät saaliskalat ovat hauki, kuha ja ahven. Koko Suomen rannikkoalueelta saadaan myös meritaimenta, mutta se on vaikea tavoitettava.

Verkkokalastusrajoitukset ovat helpottaneet taimenen matkaa vaellusreiteillä, mutta siltikin uhanalaisen järvitaimenen tilassa on paljon parantamisen varaa. Esimerkiksi Keski-Suomessa Konnevedellä uhanalaista järvitaimenkantaa on onnistuttu kohentamaan parantamalla lajin kutuolosuhteita. Rautalammin reitin koskiin on lisätty sorapaikkoja kutua varten, ja kivikkoa pienille poikasille. Myös istutuksissa on painotettu pienpoikasistutuksia pyyntikokoisen kalan sijaan, ja tulokset ovat hyvät. Tärkeää meri- ja järvitaimenen kannan elpymiselle on myös ns. pyydä-päästä -kalastus eli luonnon taimenet vapautetaan.

Jigikalastus eri muotoineen toimii ahvenen, hauen ja kuhan kohdalla. Hauen kalastukseen varmoja kalastusmuotoja on erittäin monipuolisesti, voisi sanoa rajattomasti. Myös uusia tulee koko ajan, hauen kalastajat voivat kokeilla esimerkiksi lipan ja jigin yhdistelmää.

Syksynkuhanjigausesonkijatkuu aina marraskuulle asti. Silloin syvät salmet ja selkävesien matalikkojen reunat ovat kokeilemisen arvoisia paikkoja. Etenkin salmipaikat ovat monen kalastajan suosiossa heti ensimmäisten syysmyräköiden jälkeen, mutta syksyllä kuhaa voi löytää hyvinkin mielenkiintoisesta paikasta – kuhat nousevat etenkin merenlahtiin laskeviin jokiin.

Meillä Suomessa on huippu kalavedet: on monipuolisesti merivesialueita sekä jokia ja tuhannet järvivedet. Toivottavasti näin on myös jatkossa.

Vaikka ammattikalastajat alkavat olla Suomessa katoava ammattikunta, niin harrastajien määrä kasvaa kaiken aikaa, ja myös nuoret ovat aktivoituneet kalastamaan.

Runsaita saaliita! Ja kalastusretkelle Kärkkäisen kautta, www.karkkainen.com

Reetta Reinman