Pesäpallo on pallopeli, jonka jokainen suomalainen muistaa kouluajoilta. Tympäsivätkö sinua syötöt, jotka eivät osuneet koskaan kohdilleen vai pesäpallo, joka kulki nopeampaa kuin sinä ehdit juosta kolmospesältä kotiin?

Pesäpallon historia

Pesäpallo on Lauri Pihkalan kehittämä kahden joukkueen välinen mailapeli, jota pelataan Suomessa. Peli sai alkunsa 1910-luvulla amerikkalaisen baseballin ja Suomessa 1900-luvulla pelatun kuningaspallon yhdistämisestä. Pesäpallosta alettiin puhua todella nopeasti kansallispelinä, ja se sai todella nopeasti suosionsa kouluissa ja suojeluskunnissa.

Pelin kuvaus

Pelissä on kaksi vuoroa, jotka ovat sisävuoro ja ulkovuoro. Sisävuorossa ollessaan varusteina ovat pesäpallokypärä ja pesäpallomaila. Sisävuoron tarkoituksena on lyödä juoksuja omalla vuorollaan, jossa pitää kiertää kolme pesää ja sen jälkeen juosta kolmospesältä kotipesään. Ulkovuorossa varusteina ovat pesäpallokypärä ja pesäpalloräpylä. Ulkovuoron tarkoituksena on estää vastustajaa lyömästä juoksuja, eli siinä tarkoituksena on ”polttaa” vastustaja jollekin pesälle. Polttaminen tarkoittaa sitä, että pallo ehtii pesävahdin räpylään ennen kuin juoksija. Joukkueen ollessa ulkovuorossa, joukkueessa on määritelty syöttäjä, jota sanotaan lukkariksi. Lukkarin tarkoituksena on syöttää pallo sisävuorolaisen lyöjälle ja tehdä lyömisestä hankalaa. Jos ulkovuorossa ollessasi saat kolme ”paloa” aikaan, vaihtuvat vuorot toisinpäin.

Sarjat

Pesäpalloa pelataan Suomessa usealla eri sarjatasolla. Korkein sarjataso on Superpesis sekä naisissa että miehissä. Miesten Superpesiksessä on 14 joukkuetta, ja naisten Superpesiksessä on 11 joukkuetta. Superpesiksen jälkeiset sarjatasot ovat Ykköspesis, Suomensarja ja Maakuntasarja SM-sarjoja pelataan lisäksi A-, B ja C-nuorissa sekä yli 35-vuotiaisissa.

Mailat

Pesäpallomailat valmistettiin puusta aina 1980-luvulle asti, ennen kuin lasi- ja hiilikuidun yhdistelmä syrjäyttivät sen. Peleissä saa käyttää vain ja ainoastaan pesäpalloliiton hyväksymää mailaa. Kokorajoituksia ei ole enää määritelty, sillä ne poistettiin säännöistä 1960-luvulla.

Pallo

Pesäpallon pallo on erikokoinen miesten, naisten ja nuorempien junioreiden peleissä. Miesten pallo painaa 160-165 grammaa, naisten- ja nuorten pallo 135-140 grammaa ja tenavapallo 95-100 grammaa. Kaikkien pesäpallojen ympärysmitta on 21,60-22,20 senttimetriä. Pesäpalloliitto on määritellyt myös standardit pallon kimmoisuudelle.

Muut suojavarusteet

Räpylöitä alettiin käyttämään pesäpallossa 1930-luvun taitteessa. Sitä ennen pesäpallo otettiin kiinni paljain käsin tai hanska kädessä. Päänsuojus on pakollinen pesäpalloliiton virallisissa otteluissa, jotka pelataan miesten tai naisten pallolla. Päänsuojuksen pitää olla pesäpalloliiton hyväksymä.

Pesäpallo muissa maissa

Suomen ulkopuolelle Pesäpalloa ovat levittäneet etenkin Suomesta ulkomaille muuttaneet suomalaiset ja Suomesta kotimaihinsa palanneet ulkomaalaiset. Pesäpalloa pelataan ainakin Ruotsissa, Virossa, Japanissa, Australiassa, Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä.

Tunnettuja Pesäpalloilijoita

  • Sami Haapakoski

  • Janne Vuorinen

  • Henri Puputti

  • Toni Kohonen

  • Sami Joukainen

  • Jere Dahldström

  • Simo Eerikäinen

  • Sami Ahola

  • Roope Korhonen

  • Jani Komulainen

  • Pasi Pirinen

  • Juha Korhonen

  • Hanna Airaksinen

  • Terhi Rönkä

  • Johanna Nieminen

  • Tarja Pöntinen

  • Tiia Pöntinen

  • Tuula Rantanen

 

Pesäpallon yksi tunnetuimmista tuotemerkeistä on Karhu, jonka valikoimaa löytyy myös edullisen ostamisen tavaratalolta J.Kärkkäiseltä. Verkokaupastamme löydät kaiken tarvittavan niin pesäpalloon kuin muihinkin pallopeleihin.