Hiihtäminen eri tarkoituksissa on aina ollut pohjoiseurooppalainen ja erityisesti suomalainen liikuntamuoto, ensin ainoastaan tarpeellisuuttaan ja hiljalleen liikunnan ja hauskuuden vuoksi. Hiihtämällä riistaa pyytäneet metsänkulkijat ovat vaihtuneet luontoa kuunteleviksi elämyshiihtäjiksi.

Nämä pakosta tai muusta syystä talvellakin metsään menneet suomalaiset todistavat, että sadat vuodet ja miljoonat umpihanki- tai latukilometrit eivät ole kadottaneet suomalaisen intohimoa hiihtämiseen – ainoastaan tarve on muuttunut nautinnoksi ja harrastukseksi. Suomalaiseen luonteeseen sopiikin hyvin kaikki talviurheilu.

Hiihtourheilu on loistava harrastus ja se sopii melkein kenelle tahansa. Luonnossa liikkuminen ja fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisääntyminen on mahtava palkinto ladulta. Hiihto on monipuolista ja koko kroppaa harjoittavaa liikuntaa, mikä tekee siitä erityisen hyvän liikuntamuodon.

Peltonen on suomalainen suksiperhe

Suomalaisella suksiosaajalla Peltosella on ollut lumen taju niin kauan kuin suksentekoa on tosimielellä tehty.

Reilu seitsenkymppinen Peltonen tuntee kansansa ja sen tunnot, joskus saa ja pitää luistaa lujaa, mutta laduilta ei oikein sovi lipsua.

Peltosen ”suksipaja” on asunut Hartolassa ja muuttannut hyvinkin kypsässä aikuisiässä 2010-luvulla Heinolaan, mutta taustalla tilojen kasvaessa ja kysynnän kasvaessa on aina tiedetty, minne Peltosen latu vie – hiihtämisen lumettuun maailmaan.

Syksyllä 2016 on samoin. Jokainen lunta odottava suomalainen, lapsi tai aikuinen, voi olla varma siitä, että jokaisena päivänä Peltosen reviireillä joku hiihdon sydämenasiakseen ottanut peltoslainen katselee taivaalle, haistaa tai jopa maistaa lunta ja miettii: tunnemmeko me tämän päivän tarpeen?

Me kaikki voimme nyökätä, Peltosella tunnetaan ja tiedetään suksijan tarve ja vähän sielunmaailmaakin, sillä vuodesta toiseen Peltosen suksi on suomalaisen hiihtäjän ykkösvalintoja.

Aktiivi-, harrastaja tai lapsihiihtäjä, kaikille on suksensa – jokaiselle kelille

Kilpasuksi, aktiiviharrastajan suksi tai harrastajan ja lapsihiihtäjän suksi. Kaikkea löytyy. Vuodet ovat opettaneet tekijöitään ja yhä harvemmin luontoäiti yllättää – laduille on suksensa, olipa sohjoa tai puuteria.

Nanogrip-suksi on saanut monet aloittelijat suksille – kiitos toimivuutensa ja helppokäyttöisyytensä kelillä kuin kelillä eikä voiteluvapaa suksi vaadi tarkkaa jäykkyyttä hiihtäjälleen.

Skin-suksi on Peltosen ”hiljainen tulija”, sillä se on kehitelty huolella vuosi vuodelta ja tänään Skin-suksi on jokapojan ja -tytön suksi kaikille keleillä. SkinPro-suksi taas on yhä useamman enemmän hiihtäneen valinta ja SkinPron suosiota lisää, että se on hetivalmis ladulle. SkinPro-suksella pääsee aina hiihtämään ja siitä on tullut monen kilpahiihtäjiän kakkossuksi.

Hiihto on kuitenkin monelle harrastus, jossa suksien voitelu voi olla iso osa harrastusta. Luistoa ja pitoa vertaillaan jälkisaunoissa innokkaasti. ”Millainen oli suksi”, on yhä useamman kysymys.

Voiteissa tapahtuu enemmän ja nopeammin tuotekehitystä kuin suksimaailmassa, ja Rex on luiston ja pidon voimamerkki olympiavuodesta 1952. Tänä päivänä moni tutustuu pikapitoon ja -luistoon, joita on pullotettu nestemäiseen muotoon helposti suihkutettavaksi ja levitettäväksi.

Niin Peltosen sukset kuin kaiken muunkin hiihtourheiluun löydät verkkokaupastamme. Latukilometrejä, pitoa ja luistoa talveen!