Suomessa hyasintti on nähty ensimmäisen kerran vuonna 1879. Alkuaan hyasintti on Raamatussakin mainittu jalokivi. Joulukukan muodossa hyasintti symboloi Kristuksen kuninkuutta. Jos kukkien avautumistahti vaikuttaa liian nopealta, hyasintit voi laittaa yön ajaksi viileään, pakkasettomaan paikkaan. Tälle joulun tuoksukuningattarelle ei kannata antaa liikaa vettä, jottei varsi veny. Jos varsi pääsee venymään liiaksi, se kannattaa tukea tikulla tai leikata maljakkoon. Hyasintin voi käyttää leikkokukkana juurineen. Rapsuta kaikki multa tarkasti pois hyasintin sipulijuuresta. Vedessä oleva sipulijuuri näyttää maljakossa modernilta. Ruukkukukkana käytettävän hyasintin saa kestämään pitkään, jos sen vie yöksi terassille pikkupakkaseen tai hakee lunta juurelle.

Joulutähti ei kestä pakkasta eikä vetoa, ei edes ikkunalaudan vetoa. Vedon lisäksi joulutähti ei siedä kuivuutta, vaan sitä pitää kastella säännöllisesti. Mullan pinta saa kevyesti kuivahtaa kasteluiden välillä, sillä joulutähden juuristo on herkkä liialliselle kastelulle. Kun kukinnan päätyttyä joulutähden antaa levätä hetken, niin siitä saa kivan viherkasvin, ja uudelleenkukintakin yleensä onnistuu.

Joulutähti on kotoisin Meksikosta, se selittää lämpimässä viihtymisen. Joulutähteen liittyy kaunis tarina köyhästä, meksikolaisesta tytöstä ja pienessä kylässä tapahtuneesta joulun ihmeestä. Joulun aikaan kylässä oli tapana viedä lahjoja Jeesus-lapsen seimelle kylän kirkkoon. Pienellä tytöllä ei ollut mitään lahjaa vietäväksi. Matkalla kirkkoon hänelle ilmestyi enkeli, joka kehotti tyttöä poimimaan lahjaksi juolavehniä. Hän kääri juolavehnät pieneen liinaansa ja meni kirkkoon. Kun tuli tytön vuoro antaa lahja, hän polvistui seimen eteen ja alkoi rukoilla hiljaa. Siinä samassa kaikkien ihmeeksi tytön keräämät juolavehnät muuttuivat tulipunaiseksi joulutähdiksi. Tämän tapahtuman jälkeen Meksikossa joulutähteä on kutsuttu Pyhän Yön kukkana.

Suurikukkainen ja muhkea ritarinkukka kannattaa hankkia hyvissä ajoin ennen joulua. Kovin nuppuisen ritarinkukan avautuminen saattaa kestää jopa toista viikkoa. Kastelussa vesitilkka silloin tällöin riittää, mutta liiallinen vesi venyttää vartta. Ritarinkukkakin pitää viileästä ja valoisasta paikasta. Mikäli mahdollista, kasvin voi laittaa esimerkiksi yöksi viileään, jolloin kukinta säilyy pidempään. Jos varsi venyy liiaksi, sen voi joko leikata maljakkoon leikkokukaksi tai tukea kukkatikulla.

Runsaskukkainen atsalea on kosteiden alueiden kasvi, joka nauttii reilusta kastelusta. Helpointa on upottaa atsalea ruukkuaan myöten pari kertaa viikossa vedellä täytettyyn ämpäriin ja antaa ruukun olla veden alla muutaman minuutin ajan. Se pitää myös sumuttelusta. Mitä viileämpää on, sen paremmin atsalea viihtyy ja sitä kauemmin se kukkii. Atsalea on hyvä sijoittaa valoisaan paikkaan.

Jouluruusu pitää viileästä, ja sitä täytyy muistaa kastella säännöllisesti. Litimärässä kasvualustassa jouluruusun juuret kuitenkin saattavat tukehtua. Ylimääräinen vesi kaadetaan aluslautaselta pois. Jouluruusun kukinta kestää sitä kauemmin, mitä viileämmässä paikassa se on. Se viihtyy valossa. Jouluruusun voi istuttaa keväällä kukkapenkkiin, jossa se saattaa menestyä perennana.

Monissa joulunajan istutuksissa on sekä viileästä pitäviä sipulikasveja että lämpimässä viihtyviä joulutähtiä ja usein myös viherkasveja. Joulukukkakorien ja muiden istutusten hoidon sanelee istutuksen vaativin kasvi. Esimerkiksi koria, jossa on mukana joulutähti, ei saa laittaa viileään. Istutuksissa käytetyt havukasvit viihtyvät sipulikukkien seurassa myös viileässä.

Jouluisen leikkokukkakimpun suosikkeja ovat tulppaanit. Kotona varsista leikataan parin sentin pala pois ennen kimpun laittamista maljakkoon. Kääreenä oleva muovi kannattaa pitää päällä noin puolen tunnin ajan, jotta rentovartiset tulppaanit terhakoituvat pystyasentoon. Maljakon vesi vaihdetaan parin päivän välein, ja samalla varsiin voi leikata uudet imupinnat.

Joulukodin kuningas on joulukuusi. Vanhan uskomuksen mukaan Martti Luther keksi joulukuusen kulkiessaan Wittenbergissä kotiin pilkkopimeän metsän halki. Taivaalla tuikkivat tähdet saivat kuusenlatvat näyttämään siltä, että ne olisivat täynnä tähtiä. Kotiin päästyään Luther kaatoi pienen kuusen ja toi sen koristamaan kotiaan. Joulukuusiperinteen uskotaan olevan lähtöisin 1500-luvulta. Nykyään kuusi koristaa montaa kotia ympäri vuoden suositun huonekuusen muodossa, ja tuo kotiin metsän rauhoittavan tunnelman.

Kukoistavaan jouluun jouluistutukset, kauniit suojaruukut, pikkuliinat, korostusvalonauhat sekä joulukuusen jalat, alustamatot ja koristeet kynttilöineen Kärkkäiseltä!

ReettaReinman

PS.

Jos joulukuusi on jäässä, se sulatetaan hitaasti ennen jalkaan asettamista kapillaarisen virtauksen aikaan saamiseksi. Puun annetaan sulaa hitaasti 1–2 vuorokautta. Tyvi pidetään kylmässä vesiämpärissä. Runkoa ja neulastoa suihkutetaan kylmällä vedellä niin että ne pysyvät kosteina koko sulatuksen ajan.

Ravistele roskat ja kuolleet neulaset pois. Lyhennä kuusta riittävästi tai sahaa tyvestä pois ainakin muutama sentti runkoon nähden vaakasuorasti uuden imupinnan aikaan saamiseksi. Älä poista kuorta, sillä ehjä kuori on tärkeä puun vedensaannin kannalta. Tyven pitää mahtua kuusenjalkaan ohentamattomana.

Tyven leikkauspinta pidetään vedessä koko ajan. Aseta puu mahdollisimman etäälle lämpöpattereista, takoista tai muista lämmönlähteistä.