Mineraalit  eli kivennäisaineet ovat keholle välttämättömiä alkuaineita, joita ihmisen tulisi saada päivittäin monipuolisesta ruokavaliosta tai ravintolisän muodossa. Niitä kivennäisaineita, joita tarvitaan vain hyvin pieniä määriä, kutsutaan hivenaineiksi. Vaikka määrällinen tarve ei ole suuri, hivenaineet ovat kuitenkin elintärkeitä elimistön normaalin toiminnan ylläpitäjiä.

Magnesium

Magnesiumia tarvitaan satoihin elimistön aineenvaihdunnallisiin toimintoihin. Magnesiumia tarvitaan muun muassa DNA:n rakentumiseen, solujen aineenvaihduntaan, insuliinin muodostamiseen ja käyttöön, sydämen lyöntitiheyden, stressihormonin sekä verenpaineen säätelyyn, luuston lujittumiseen, aivojen välittäjäaineiden toimintaan ja hermojen sekä lihasten väliseen yhteistyöhön.

Magnesiumin puutteesta voi kertoa lihaskrampit, kuten suonenveto jaloissa, lihasheikkous, lihasten nykiminen tai vapina sekä migreenityyppinen päänsärky. Magnesium on hyväksi myös sydämelle, hampaille ja luustolle. Sitä hyödynnetään neurologisten häiriöiden aiheuttaminen oireiden hoidossa.

Magnesiumia saa muun muassa pähkinöistä, soijapavuista, pellavansiemenistä, mantelista, kaurasta, kokojyväviljasta sekä täysjyväruisleivästä.

Rauta 

Rauta on veren hemoglobiinin olennainen rakenneosa. Väsymys, fyysisen suorituskyvyn heikentyminen, hengenahdistus, rytmihäiriöt tai masennus voi kertoa raudanpuutteesta. Raudanpuute on yleistä eteenkin naisilla, sillä raskaus, imetys tai runsaat kuukautiset lisäävät raudan tarvetta. 

Ravinnosta rautaa saa muun muassa verituotteista, täysjyväviljasta, ruisleivästä, simpukoista, linsseistä, siemenistä, parsakaalista, nokkosesta ja pinaatista. Raudan saantia tehostaa C-vitamiini, mutta kahvi, tee ja maitotuotteet heikentävät sen imeytymistä.   

Sinkki

Sinkki säätelee kudosten uusiutumista ja kasvua sekä geenien toimintaa. Sinkin sanotaan myös helpottavan vaihdevuosien kuumia aaltoja. Sinkin puute aiheuttaa kasvun hidastumista ja murrosiän viivästymistä, hiusten lähtöä, kynsien haurastumista ja iho-oireita. Myös haavat paranevat hitaasti.

Ravinnosta sinkkiä saa ainakin äyriäisistä, lihatuotteista, kuten sisäelimistä, maitotuotteista, pähkinöistä, siemenistä, vehnäleseistä ja vihreistä kasviksista.

Kalsium

Hampaat ja luusto tarvitsevat kalsiumia. Parhaita kalsiumin lähteitä ovat maitotuotteet. Esimerkiksi kolme viipaletta juustoa takaa jo riittävän kalsiumin saannin. Kasvikunnan tuotteissa kalsiumia on  kaalissa, seesaminsiemenissä, pähkinöissä, soijapavuissa ja sienissä.

Kalsiumin saanti on erityisen tärkeää luiden kasvaessa murrosiässä. Kalsium varastoituu luustoon ja toimii tukena vielä vanhanakin. 

Kromi

Kromia tarvitaan sekä hiilihydraattien että rasvojen aineenvaihduntaan. Kromin tehtäviä ovat esimerkiksi seerumin kolesterolitason sekä virtsan sokeripitoisuuden säätely, hengitykseen liittyvä solujen hiilidioksidituotannon lisääminen ja hermosolujen toiminnan säätely. Magnesiumin ohella kromia tarvitaan myös maksan fosfo-glukomutaasi-entsyymin toimintaan. Tästä syystä kromilla on epäilty olevan yhteyttä myös diabetekseen.

Kromin lähteitä ovat vasikan maksa, maapähkinät, viinirypäleet, vehnänalkiot ja hiiva.

Seleeni

Seleeniä tarvitaan entsyymien ja proteiinien tuotannossa. Sitä tarvitaan varsinkin kilpirauhasten normaaliin toimintaan. Seleenin puute aiheuttaa sydänlihasten rappeumaa. Seleeniä lisätään lannoitteisiin, mutta luomuruoassa sitä ei ole lainkaan. Kaiken kaikkiaan suomalaiset saavat aivan liian vähän seleeniä.

Seleeniä on ainakin parapähkinöissä, tonnikalassa, anjoviksessa, munuaisissa, seesaminsiemenessä ja naudan lihassa.

Tutustu Kärkkäisen kivennäisaineiden ja monimineraalien tarjontaan verkkokaupassamme!